28 helmi Luonto yllättää
Toisinaan luonnossa liikkuessa voi nähdä mielenkiintoisia ja yllättäviäkin asioita. Vaikka vasta pari päivää aikaisemmin oli lämpömittarin viisari painunut alle 20 pakkasasteen ja edelleen pakkasta on useamman asteen verran, voi silti metsän siimeksestä yhtäkkiä löytää täysin sulana kimmeltävän vesilätäkön. Äkkisiltään luulisi, että maaperä olisi jäässä tähän aikaan vuodesta.
Runsaat syyssateet, aikaisin satanut, lämpöä eristävä lumipeite ja vetenä tulevat talvisateet, lisäävät maaperän kosteutta talviaikaan. Vesi virtaa, muuallakin kuin vesistöissä ja suurissa ojissa. Märkä maa on vähähappinen ja juuri happea kasvien juuristot kaipaavat. Liika kosteus voikin koitua joidenkin kasvien kohtaloksi, myös ihan kotipuutarhassa.
Kotipihan taimia ostaessa ja niihin tutustuessa olet saattanut huomata maininnan, että jotkin kasveista eivät siedä talvimärkyyttä. Eli kasvien herkkä juuristo ei pärjää kylmässä ja märässä maassa. Tällöin kannattaa taimien istutusvaiheessa kiinnittää huomiota maaperän laatuun ja istutuspaikkaan. Mikäli maaperä on savipitoinen, on istutuskuopasta hyvä tehdä reilunkokoinen ja tarvittaessa salaojittaa pohja kerroksella soraa. Istutuspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida ettei se ole painanteessa, johon vesi helposti jää seisomaan. Kasvit kannattaa myös istuttaa hieman kohopenkkiin, jolloin kosteus ei jää niiden tyvelle eikä maaperä ajan oloon tiivistyessään ja painuessaan painu kuopalle.